Hei ja tervetuloa kuuntelemaan katolilaista vastausta kysymykseen "Onko katolilaisilla eri Raamattu kuin muilla kristityillä?" Minun nimeni on Tiina Wagner ja Kysy katolilaiselta kanavalla ylistämme ja palvomme Herraa Jeesusta Kristusta. Rukoilemme, että Hän olisi paremmin tunnettu ja rakastettu ja moni pelastuisi Hänen kauttaan. Aloitamme Isän + Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen. Eli onko katolilaisilla eri Raamattu kuin muilla kristityillä? |
Vastaus on: “juu ja ei”.
Ensin ihan lyhyt impulssi Raamatun kääntämisestä. Raamatusta on eri kielissä eri käännösversioita, sillä on eri asia, käännetäänkö esimerkiksi kreikankielen sana ekklesia sanaksi kirkko vai seurakunta. Tai sanooko Jeesus kastamalla heitä … ja opettamalla vai sittenkin kastakaa … ja opettakaa.
Yleensä kun kysyjä viittaa katolilaisilla olevan eri Raamattu, niin hän tarkoittaa sitä, että katolisessa Raamatussa on kirjoja, joita ei protestanttisessa Raamatussa ole. Nimittäin vanhassa testamentissa on seitsemän “ylimääräistä” kirjaa, joita kutsumme deu-tero-kanoni-siksi kirjoiksi. Luterilaiset kutsuvat näitä alkuperältään kreikankielisiä deuterokanonisia kirjoja apokryfikirjoiksi.
Kyseessä ovat
- Tobitin kirja
- Juditin kirja
- Viisauden kirja
- Sirakin kirja
- Barukin kirja
- 1. ja 2. Makkabealaiskirjat
- sekä osia Esterin kirjasta ja Danielin kirjasta
Nämä kirjat löytyvät Raamattu.fi-palvelusta sekä muuten myös ortodoksien Raamatusta. Eli kaikki katolisen Raamatun kirjat ovat ortodoksien Raamatussa, ja ortodokseilla on vielä näiden seitsemän kirjan lisäksi viisi pientä kirjaa nimittäin 3. ja 4. Makkabealaiskirjat, kreikankielinen Esran kirja, Psalmi 151 sekä Masennan rukous.
Onko siis katolinen kirkko lisännyt Vanhan Testamentin kaanoniin epäraamatullisia kirjoja tukeakseen omia harhaoppejaan?
Tämä on hyvin yleinen hyökkäys, mutta valitettavasti paljastaa esittäjänsä tiedonpuutteen.
Vastaus on ehdoton EI.
Ja nyt otan muutaman askeleen taaksepäin ja katsomme, miten Raamatun kaanon on muotoutunut.
Jeesus oli juutalainen ja jos me voimme yhdestä asiasta olla varmoja niin siitä, että juutalaisten keskuudessa ei Kristuksen aikana ollut yhtä yhteistä kaanonia!
Jeesuksen aikana samarialaiset ja saddukeukset hyväksyivät lain, mutta hylkäsivät profeetat ja kirjoitukset. Fariseukset hyväksyivät kaikki kolme. Muut juutalaiset käyttivät kreikkalaista versiota. Sitä kutsuttiin septuagintaksi ja se sisälsi seitsemän kiistanalaista kirjaa, jotka tunnetaan nimellä deuterokanoniset kirjat. Tämän lisäksi vielä jotkut juutalaiset käyttivät kaanonin versiota, joka pohjautuu Septuagintaan, ja sisällytti nämä kyseiset seitsemän kirjaa alkuperäiskielellään kreikaksi, hepreaksi tai arameaksi.
Kun Jeesuksen kuolemasta oli kulunut jo muutama vuosikymmen ilmoittivat ensimmäiset kristityt kirjoittaneensa uusia pyhiä kirjoituksia. Javnehin rabbiinisen koulun juutalaiset tapasivat noin vuonna 80 ja keskustelivat muun muassa kaanonista. He eivät sisällyttäneet Uutta Testamenttia, eivätkä seitsemää Vanhan testamentin teosta eivätkä osaa Danielista ja Esteristä. Tämä ei silti ratkaissut fariseusten kaanonia, koska kaikki juutalaiset eivät olleet samaa mieltä Javnehin päätöksen kanssa, tai edes tienneet siitä. Rabbit jatkoivat keskustelua kaanonin koostumuksesta toiselle ja kolmannelle vuosisadalle. Vielä nykyäänkin Etiopian juutalaiset käyttävät samaa Vanhaa testamenttia kuin katolinen kirkko.
Kristityt päättivät noin vuonna 100 mitkä Vanhan testamentin kirjat hyväksytään lopullisesti Vanhaan Testamenttiin. Tämän jälkeen katolisen kirkon Vanhan Testamentin kaanon ei ole tähän päivään mennessä muuttunut.
Sen sijaan Uuden Testamentin kaanon päätettiin myöhemmin. Neljännellä vuosisadalla asiasta käytiin tiukkaa keskustelua eri kirkolliskokouksissa ja n. vuonna 400 kirkko löi lukkoon mitkä kirjat ja kirjeet kuuluvat kirkolliseen kirjakokoelmaan ja kuvavat aitoa kristinoppia. Kirkolle oli alusta lähtien selvänä ymmärrys, että uusi liitto ei korvaa vanhaa liittoa, vaan täydentää sen.
Me katolilaiset näemme vahvasti asian niin, että varhaisimmat kristilliset kirkkoisät todennäköisesti ymmärsivät kristinuskon parhaiten.
Jos ajattelemme niin, että apostolien kirjoittaessa evankeliumeja he olivat vielä silminnäkijöitä! He olivat Jeesuksen opetuslapsia, elivät Messiaan, Jeesuksen Kristuksen kanssa, kuulivat opetuksen suoraan Jumalan Pojalta ja tämän äidiltä Marialta! Eli he olivat aitoja silminnäkijöitä. Kun apostolit kertoivat evankeliumia eteenpäin, niin todennäköisesti he osasivat kertoa sen aidosti ja väärentämättömästi kuten he olivat saaneet nähdä ja kuulla. Ja he eivät olleet vain silminnäkijöitä, vaan Jumala oli antanut heille Pyhän Hengen ja vallan.
Seuraava kristittyjen sukupolvi oli saanut opetuksensa näiltä silminnäkijöiltä. Ja nämä, yhdessä apostolien kanssa päättivät siitä, mitkä Vanhan Testamentin kirjat tukevat parhaiten uuden liiton opetusta. Sitä opetusta, jonka olivat saaneet Jeesukselta ja Pyhältä Hengeltä.
Ja jos katsotaan eteenpäin sinne 300-luvulle, näiden kristittyjen sukupolvet ovat vielä hyvin nuoria ja lähellä kristinuskon syntyä. Me uskomme, että nämä kirkkoisät puhuessaan kirkosta, piispoista ja eukaristiasta Kristuksen ruumiina, sekä siitä, mitkä vanhan testamentin kirjat tukevat uuden liiton opetusta, niin he todennäköisesti tiesivät asian paremmin kuin myöhemmät sukupolvet.
Uskonpuhdistuksen aikaan asti kristityt olivat käyttäneet samoja 73 kirjaa raamatuissaan (46 Vanhassa testamentissa, 27 Uudessa testamentissa) - ja siten pitäneet niitä innoitettuina yli 1100 vuoden ajan.
Reformaatiossa 1500-luvulla alettiin kyseenalaistaa näiden kirjojen kuuluvuus Raamatun kaanoniin. Martti Lutherilla oli taipumus luokitella Raamatun kirjoja ja hän esimerkiksi totesi, että heprealaiskirjeet sekä Jaakobin ja Juudaksen kirjeet ja Ilmestyskirja olivat huonompia kuin muut Uuden testamentin kirjat, ja hän pudotti deuterokanoniset kirjat Vanhan testamentin kaanonista. Protestanttisuus kokonaisuudessaan on seurannut hänen esimerkkiään tässä suhteessa. Kuitenkin Martti Luther sisällytti ne vielä ensimmäiseen saksankieliseen Raamatun käännökseensä ja vasta vuonna 1825 ne poistettiin kokonaan reformoitujen Raamatusta. Tämä päätös tehtiin Edinburgh Committee of the British Foreign Bible Society:n toimesta. Keskeistä oli se, että niihin perustuva oppi, esimerkiksi kuolleiden puolesta rukoilemisesta ja kiirastulesta, oli kyseenalaistettu.
Onko siis katolilaisilla eri Raamattu kuin muilla kristityillä?
Kyllä siinä mielessä, että emme ole muokanneet Raamatun kaanonia sen jälkeen kun ensimmäisen sukupolven kristityt sen meille kokosivat. Reformoijat ovat puolestaan poistaneet kirjoja, jotka eivät sopineet heidän näkemykseensä kristinuskosta. Tämä ero on johtanut siihen, että Raamatun kaanon on hieman eri.
On kuitenkin sanottava, että Raamattu on pääasiassa sama ja esimerkiksi koko Uusi testamentti on yhteinen, mahdollisia käännöseroja lukuunottamatta.
Toivottavasti tämä vastaus antoi sinulle uutta, positiivista näkökulmaa aiheeseen ja tukee suhdettasi Jumalaan.
Jos pidät tätä mielenkiintoisena ja asiallisena vastauksena vastauksena kysymykseen “Onko katolilaisilla eri Raamattu, kuin muilla kristityillä?” niin voit tykätä tästä ja jakaa ystävillesi.
Nähdään pian taas seuraavan kysymyksen parissa!