Tänään mietiskelen Topeliuksen kanssa: Mikä erilainen ehtoo! Yksi alkaa yönsä kärtyisenä ja nurkuvana, toinen uupuneena, tylsänä ja välinpitämättömänä, kolmas lähtee valveilla ja toivovana tuohon tuntemattomaan maahan, varmana siitä, että hän käy elämästä elämään, heikkoudesta voimaan, inhimillisestä keskentekoisuudesta hengen täydellisyyteen, epäilyksestä avaruuteen, uskosta näkemiseen, hämärästä kirkkauteen, olemisen kuohuvasta koskesta sen rauhalliseen lähteeseen Jumalassa. Ote Zacharias Topeliuksen kirjasta Lehtisiä mietekirjastani Suomennos: Juhani Aho |